Työ- ja elinkeinoministeriö
Company details
Mini- search
Slogan

Yritys-Suomen blogi

Ajankohtaista yrittäjyydestä

Notification

Suunnitteletko kansainvälistymistä? Käytännön neuvoja kansainvälistymiseen

Saamme Finproon paljon suoria yhteydenottoja kansainvälistymistä aloittavilta yrityksiltä. Moni toivoo kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin ja kumppaneihin, mutta se ei ole meidän tehtävämme. Apumme on neuvontaa, valmiuksien analysointia, verkottamista, sparrausta sekä menestystarinoiden ja markkinamahdollisuuksien esille tuomista.

Lähtökohdan analysoimiseksi suosittelen kirjautumista Oma Yritys-Suomi -työtilaan ja tekemään siellä kansainvälistymistestin. Jos lähetät raportin PDF:nä, se helpottaa ja nopeuttaa, koska kysyisin testin kysymykset joka tapauksessa. Testin voi tehdä em. sivustolla myös ilman kirjautumista, mutta silloin se ei tallennu minnekään. Oma Yritys-Suomi -työtilassa voit myös kehittää liiketoimintasuunnitelmaasi ja kutsua asiantuntijoita sparraamaan sitä sähköiselle alustalle. Työtilaa laajennetaan koko ajan, joten sitä kannattaa hyödyntää.

Onko yritykselläsi olemassa liiketoiminta- tai kansainvälistyssuunnitelmaa? Yksi vaihtoehto sen terävöittämiseen on hyödyntää yrityksen kehittämispalveluita osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi. Sitä kautta voi saada konsultin analysoimaan ja sparraamaan suunnitelmaa kompensoidulla kohtuuhinnalla. Suunnitelmassa yleensä suositellaan seuraavia toimenpiteitä ja rahoitusmahdollisuuksia.

Yleisellä tasolla voisin sanoa, että pienen kansainvälistymistä aloittavan yrityksen on vaikeaa, hidasta ja kallista päästä kansainvälisille markkinoille. Mikäli yritys ei ole ”born global”, ehdotan panostamaan ensin kotimaan jakelukanaviin, markkinoihin ja tänne tuleviin ulkomaalaisiin ihmisiin ja yrityksiin, jos tuotteet ja palvelut sopivat tälle kohderyhmälle. Jos toimit kuluttajabisneksessä, saisitko tuotteet myyntiin matkailukeskuksiin, matkamuistomyymälöihin, rajakauppaan jne? Näin tietoisuus tuotteistanne leviää.

Jakelutieratkaisuissa suosittelen selvittämään kansainvälisillä markkinoilla jo olevia yrityksiä, joilla on toimivat kanavat sopivissa asiakassegmenteissä. Voisitteko saada tuotteenne mukaan näihin valmiisiin kanaviin? Kanavat voivat koostua suomalaisista ja ulkomaalaisista yrityksistä sekä sähköisistä kanavista.  Itä-Suomen yliopiston professori Mika Gabrielsson on tutkinut aloittavien yritysten onnistumisia. Yksi yhdistävä tekijä menestyneille aloittaville yrityksille on se, että ne ovat pystyneet hyödyntämään tehokkaasti muiden toimijoiden jakelukanavia. Omien kanavien rakentaminen on mahdollista, mutta yleensä se ottaa aikaa ja rahaa enemmän kuin on arvioitu.

Toivotan kaikille rohkeutta ja suunnitelmallisuutta kansainvälistymiseen!

Seppo Tossavainen

Kirjoittaja on Finpron Itä-Suomen aluepäällikkö Kuopiossa toimialueena Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Kaakkois-Suomi. Hän on ollut mukana kehittämässä Team Finland -verkoston alueellista toimintaa, joka julkistetaan ja käynnistetään syksyllä 2015.

Pelle Peloton – arvo- vai haukkumanimi?

Lapsuudessani Aku Ankka -lehden putoaminen postiluukusta sai aikaan vipinää jalkoihin, kun halusin päästä uppoutumaan sudenpentujen, Mikki Hiiren ja Superhessun seikkailuihin. Erityisesti Pelle Pelottoman ja hänen Pikku Apulaisensa keksintöjen maailma oli kiehtova. Miten joku voi keksiä ja rakentaa niin ihmeellisiä laitteita, joskus turhakkeen tuntuisia, mutta yleensä ratkaisuja todelliseen tarpeeseen? Osaisinpa minäkin!

Työelämässä suhtautuminen aiheeseen on ollut toisenlaista. Kymmenen vuotta sitten pomoni pihisi kiukusta, kun uudesta työntekijästämme oli tehty juttu valtakunnan lehteen otsikolla ”Pelle Pelottomien ystävä”. Minusta se oli positiivinen otsikko, joka ilmaisi suoraan, että kyse on keksijöiden auttamisesta. Minut palautettiin pian maan pinnalle kertomalla, että Pelle Peloton on halventava nimitys. Keksijä, joka yrittää tuotteistaa ideansa ei ole mikään hörhöilevä sarjakuvasankari, vaan vakavasti otettava henkilö, joka yrittää aidosti saada aikaan liiketoimintaa.

Myönnän, ei Pelle Peloton tainnut juurikaan tehdä bisnestä keksinnöillään, mutta se innostus ja energia, joka hahmosta välittyi, oli huikea. Ja osalle keksinnöistä olisi varmasti ollut maksavia asiakkaita. Sarjakuvissa myyminen ei ollut tärkeää, vaan seikkailu.

Luodaanko tällä asenteella luu kurkkuun innovatiivisuudelle? Jos Pelle Peloton on haukkumanimi, mikä takaa, että keksijä-nimitys olisi positiivisempi? Innovaatioiden odotetaan nostavan Suomen talouden ylös katuojasta. Riittääkö siihen ryppyotsainen suhtautuminen kaikkeen, myös innovointiin, vai voisivatko asenteet olla hiukan rennompia? Tekeminen itsessään voi silti olla tavoitteellista. Esimerkiksi innovaatiokasvatus alakoulussa voisi kannustaa ja opettaa lapsia yhdistämään asioita ennakkoluulottomammin, jos palkintona olisi viikon/lukukauden/leirin Pelle Peloton.

Tiedän useita innovatiivisia henkilöitä, hyviä Pelle Pelottomia, jotka keksivät jatkuvasti ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Osa niistä johtaa liiketoimintaan, osa ei etene ajatusta pidemmälle. Keksijä on monesti parhaimmillaan uuden ideoinnissa ja kehittämisessä. Kaupallistamiseen tarvitaan jo muutakin osaamista. Muutama Hannu Hanhikaan ei olisi haitaksi onnistumisen varmistamiseksi.

Jaana Rantanen

Kirjoittaja vastaa valtakunnallisesta Tuoteväylä-palvelusta Pirkanmaan ELY-keskuksessa ja Tekesissä. Keksintö- ja innovaatiotoiminnan edistäminen on ollut jo pitkään lähellä hänen sydäntään.

Yritysten kansainvälistymiselle vauhtia uudesta hallitusohjelmasta

Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen on uuden hallitusohjelman taloudellisia ulkosuhteita koskevan politiikan keskiössä. Valtiorahoitteinen toiminta kansainvälistymisen edistämiseksi on koottu Team Finland -verkostoon, jota hallitusohjelman mukaan vahvistetaan toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä.

Pk-yritysten vienti on perinteisesti painottunut Eurooppaan. Ripeimmin kasvavat taloudet löytyvät kuitenkin Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta. Nämä markkinat ovat erityisesti monille pk-yrityksille vielä tuntemattomia. Siksi yritysten liiketoiminnan laajentumista nopean kasvun markkinoille on paikallaan kiihdyttää julkisten yrityspalveluiden avulla.

Tässä Team Finlandin kasvuohjelmat ovat tärkeässä asemassa. Ensimmäiset kasvuohjelmat käynnistyivät syksyllä 2014, ja niiden palveluita hyödyntää jo yli 1000 yritystä. Kun suunnitellut noin 40 kasvuohjelmaa ovat käynnissä tulevana syksynä, tarjoavat ne toimialoittain räätälöityä sisältöä keskeisillä teollisuuden ja palveluiden sektoreilla.

Kilpailuetua digitalisaatiosta

Suomen uusi hallitus tavoittelee tuottavuusloikkaa digitalisaation avulla. Digitaalisuus tasoittaa työn kustannuserojen vaikutusta kilpailukykyyn, vähentää maantieteellisen sijainnin merkitystä ja edistää liiketoiminnan skaalautuvuutta. Tässä piilee digitaalisuuden erityinen mahdollisuus juuri Suomelle. Liiketoimintaansa jo digitalisoineet yritykset näkevät tulevaisuutensa selvästi valoisampana kuin yritykset keskimäärin. Niistä lähes 40 prosenttia odottaa liiketoimintanäkymien paranevan kuluvan vuoden aikana. Ne käyttävät digitaalisia kanavia markkinoinnissa, myynnissä ja hankinnoissa, hyödyntävät big dataa esimerkiksi markkina-analyyseissä tai soveltavat teollisen internetin ratkaisuja koneissa ja laitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä havaittiin, että digitaalisesti suuntautuneilla yrityksillä positiivinen suhdanneodotus oli kaksi kertaa yleisempää kuin muilla pk-yrityksillä (Digitaalisesti suuntautuneet pk-yritykset. TEM 5/2015). Myös kansainvälisessä toiminnassa digitaalisesti suuntautuneet yritykset poikkeavat yleisestä kuvasta, sillä niistä lähes 30 prosenttia uskoo kasvattavansa vientiään. Joka neljäs digitaalisesti suuntautunut yritys tekee kauppaa ulkomaille, mikä on kaksinkertainen määrä pk-yritysten keskiarvoon nähden.

Digitaalisen liiketoiminnan edistäminen teollisuudessa, hyvinvointi- ja terveyssektorilla sekä palvelualoilla on yksi Team Finlandin toiminnan painopisteistä. Tekes on käynnistänyt tätä varten innovaatio-ohjelmia, joissa kehitetään uusia kansainväliseen kasvuun tähtääviä tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Uusien ratkaisujen kaupallistamista tuetaan Team Finland -kasvuohjelmilla, joilla vahvistetaan yritysten vientivalmiuksia ja markkinaosaamista sekä autetaan niitä luomaan kansainvälisiä kontakteja.

Yritykset mukaan kehitysyhteistyöhön

Kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä koskevat asiat on edellisestä hallituksesta poiketen keskitetty yhdelle valtioneuvoston jäsenelle. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on painottanut yritysten saamista mukaan kehitysyhteistyöhön sanoen kyseessä olevan win-win-mahdollisuuden, jota ei kannata jättää käyttämättä (HS 4.6.2015).

Tekesin ja Ulkoasiainministeriön yhteinen BEAM – Business with Impact -ohjelma on esimerkki perinteiset hallinnonalojen rajat ylittävästä yhteistyöstä. BEAM-ohjelma auttaa suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita ratkaisemaan innovaatioiden avulla maailman kehityshaasteita ja tekemään siitä menestyksekästä ja kestävää liiketoimintaa. Ohjelma tukee suomalaisten yritysten, kansalaisjärjestöjen, tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen innovaatioiden kehittämistä siten, että toiminta parantaa kehitysmaiden köyhien ihmisten hyvinvointia ja luo samalla kansainvälistä liiketoimintaa suomalaisille yrityksille.

P.S. Ruotsin elinkeinoministeri Mikael Damberg kertoi toukokuussa Team Sweden -verkoston käynnistämisestä. Team Finlandin vinkkelistä tämä on hyvin myönteinen uutinen, sillä maaotteluhenki siivittää meitä ponnistelemaan suomalaisyritysten kansainvälistymisen eteen entistäkin tarmokkaammin. Ruotsalaisten parhaimmat käytännöt kannattaa myös empimättä kopioida Suomen elinkeinoelämän hyväksi.

Kari Komulainen

Kirjoittaja on Team Finland -vastuualueen johtaja työ- ja elinkeinoministeriössä. Komulainen aloitti tehtävässään keväällä 2015. Sitä ennen hän on toiminut Tekesissä useissa yritys- ja tutkimusrahoitukseen sekä ohjelma- ja ennakointipalveluihin liittyvissä tehtävissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Twitter: @KariKomulainen

Digitalisaatio – teollisen vallankumouksen kuudes aalto

Tulevaisuudentutkijat ovat yksimielisiä siitä, että parhaillaan on alkamassa teollisen vallankumouksen kuudes aalto. Kilpailukyvyn ja innovaatioiden keskiössä on digitalisaatio. Kysymys ei ole yksinomaan siitä, että syntyy uusia älykkäitä laitteita, verkkokauppapaikkoja ja videopelejä. Digitalisaatio synnyttää kokonaan uusia palvelualustoja, ekosysteemejä ja liiketoimintamalleja, kuten Philipsin varatoimitusjohtaja Alberto Prado toteaa: ”digitaalisuus mahdollistaa sen, että voimme keksiä asiakassuhteemme kokonaan uudelleen – voimme olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa, muuttaa ansaintamallimme ja ohjailla rahavirtoja.” 

On sanottu, että yhteiskunta, teollisuus ja kuluttajat yhdistyvät globaalisti digitaaliseksi kokonaisuudeksi, jossa verkkoon kytketyt älykkäät laitteet ja palvelut ja niihin liittyvät ohjelmisto-, sovellus- ja sisältökaupat ja pilvipalvelut toimivat reaaliaikaisena alustana niin yhteiskunnalle, teollisuudelle kuin kuluttajillekin (Digibarometri 2015).  Tästä kaikesta seuraa, että digitalisaatio muuttaa maailmaa, ajattelua, työskentelytapoja ja tietovarantoja. Vanhoja työpaikkoja ja ammatteja katoaa. Uusia, joissa on hyvin erilaiset osaamisvaatimukset, syntyy tilalle.  Teknologian, ihmisen ja prosessien uusi integraatio kasvattaa tuottavuutta samalla tavalla harppauksen omaisesti kuin viisi edeltävää teollista vallankumousta - höyrykone, rautatie, sähköverkko, polttomoottori ja ICT - ovat tehneet.

Maaliskuussa 2015 julkaistun digibarometrin mukaan Suomi sijoittui 22 maan vertailussa kakkoseksi Tanskan jälkeen. Viiden kärjessä olivat lisäksi Norja, Ruotsi ja Alankomaat. Viro oli sijalla 9 ja Venäjä sijalla 18. Suomen aseman nostaa korkealle huippuluokan infra, mutta olemme nopeassa tahdissa menettämässä asemaamme palveluiden ja sisältöjen tuottajana (Digital Evolution Index, hbr.org).  Hyödynnämme muualla tehtyjä alustoja (USA, Kiina), minkä johdosta työpaikat ja rahavirrat ohjautuvat nopeassa tahdissa sinne.

Digitalisaatiota ei pidä nähdä pelkästään liiketoiminnan apuvälineenä, vaan se on nostettava strategioiden, prosessien, ydintoimintojen ja johtamisen keskiöön. Tunnemme kaikki älypuhelimet, 3D-tulostimet ja Uberin taksisovelluksen. Tiedämme, että robottiautot ovat testikäytössä. Mikä voisi olla seuraava digitaalinen asiakaslisäarvoa tuottava palvelualusta – älyvaatteet, älyjääkaappi, älykäs kiinteistö, älykäs kaupunki, älykäs laiva? Mitä uusia ansaintalogiikoita mahdollistaa teollinen internet b-tob-palveluissa? Onko mahdollista, että tulevaisuudessa tavaroita ei toimitetakaan ”kumipyörillä”, vaan bitteinä s-postin liitteenä ja tulostetaan 3D-tulostimella?

Tulevaisuuden kuluttajat ovat nopeita omaksumaan uudet digitaaliset palvelut ja näiden palveluiden toimitusetäisyyksillä ei globaalissa maailmassa ole rajoja. Hyödynnetään hyvää infraamme ja nostetaan itsemme avainpeluriksi sellaisissa digitaalisissa alustoissa, joilla tulevaisuuden maailmaa rakennetaan.

Kimmo Puolitaival

Kirjoittaja toimii ylijohtajana ja elinkeinojohtajana Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Hän seuraa kiinnostuksella elinkeinoelämän rakennemuutoksia ja uusien kasvualojen kehitystä.

 

Nuorten yrittäjien vinkit yrittäjyyden alkutaipaleelle

Usein kuulee puhuttavan, että pk-yrityksillä on merkittävä osa Suomen kansantalouden elvyttämisessä ja ylläpitämisessä. Suomalaisista yrityksistä yli 95 % on pk-yrityksiä, mikä lukumääräisesti tarkoittaa yli 300 000 yritystä - ja lisää tarvitaan yhä.

Mukaan tarvitaan myös rohkeita nuoria. Me olemme 19-vuotiaat veljekset Varkaudesta ja perustimme kolme vuotta sitten oman valo- ja äänitekniikkayrityksen, Ketola Group Ay:n.

Jonkin verran olemme kerenneet viisastua siinä ajassa ja siksi ajattelimme kertoa omat vinkkimme, mistä yrittäjänä kannattaa lähteä liikkeelle.

Varsinkin nuoret tarvitsevat rohkeutta lähteä rakentamaan omaa yritystoimintaa. Yrityksen perustaminen ei ole helppo päätös, sillä onhan siinä kiinni paljon omaa aikaa ja rahaa. Päättäväisesti ja järjestelmällisesti etenemällä yrityksen saa nopeasti toimintakuntoiseksi ja kohta ollaankin jo palvelemassa asiakkaita.

Idea on kaiken alku ja juuri. Hyvän liikeidean keksiminen voi joskus olla hankalaa, mutta lähtökohtaisesti kannattaa miettiä niitä asioita, joissa itse on hyvä. Jokaisella ihmisellä on tietoa ja taitoa jonkin asian tekemiseen ja yleensä löytyy jostain henkilö, joka tarvitsee osaamista juuri sillä alalla. Silloin löytyy kysyntää ja tarjontaa. Omaa osaamistaan ei tule vähätellä, koska kaikki työ on tärkeää. Siksi hyvä liikeidea löytyykin usein omia kykyjä ja taitoja miettimällä.

Omia tietoja ja taitoja täytyy myös uskaltaa viilailla ja kehittää matkan varrella. Varsinkin tekniikan aloilla kehitys on hyvin vauhdikasta ja siksi omat tiedot ja laitteet saattavat vanhentua äkkiä. Oppiminen ei lopu koskaan ja uusia tietoja ja taitoja olisikin hyvä ottaa avoimesti vastaan. Meidän tapauksessa jo nuoren ikämme takia koitamme jokaisesta tilanteesta oppia jotain ja kehittää osaamistamme ja toimintatapojamme.

Yhtiömuodon valinta oli perustamisvaiheessa meille tärkeä päätös. Avoin yhtiö hyötyineen ja mahdollisuuksineen osoittautui meille toimivimmaksi ratkaisuksi. Yhtiömuodon valinnan yhteydessä on hyvä mietiskellä muun muassa kirjanpidollisia seikkoja, omistussuhteita, yhtiömuodon soveltuvuutta toimialaan, työntekijämääriä ja muita hallinnollisia asioita. Kukin yhtiömuoto tuo mukanaan hyviä ja huonoja puolia, mutta varmasti huolellisen ajatustyön seurauksena perustamisvaiheessa selviää itselle sopivin yhtiömuoto.

Yhteistyöllä pääsee yli hieman hankalammistakin tilanteista. Kukaan ei tiedä kaikkea kaikesta ja siksi täytyy uskaltaa kysyä neuvoja ja opastusta tarvittaessa. Tuoreelle yritykselle täytyy hoitaa esimerkiksi pankki- ja vakuutusasiat kuntoon. Ne ovat hyviä esimerkkejä asioista, joissa kannattaa empimättä kääntyä ammattilaisen puoleen. Oman yrittäjäuramme aikana olemme useaan otteeseen tuttavilta ja asiantuntijoilta kysyneet neuvoja ja sen takia monelta sekaannukselta on vältytty. Kysyvä ei tieltä eksy.

Suomalainen sisu auttaa jaksamaan. Lähes väistämättä tulee hetkiä, kun asiat eivät välttämättä suju ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Silti hankaluuksista ja hidasteista selviää hyvällä asenteella ja ahkeruudella!

Petteri ja Samuli Ketola

Kirjoittajat perustivat yläasteaikanaan Ketola Group -nimisen yrityksen Varkauteen. Tekniikkaharrastus vakavoitui ja ääni- ja valotekniikkapalveluita ruvettiin tarjoamaan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kolmen vuoden jälkeen yritystoiminta ja asiakaskunta ovat laajentuneet tasaiseen tahtiin.

Näytetään tulokset 1 - 5 / 17
Merkintöjä per sivu 5
jostakin 4


 


 

Uusimmat kirjoitukset

Content
Content
 
Seutuzone
Otsikko

Karttakuva
Seutuesittely
Karuselli
Bannerit
Linkit
Yhteystiedot
Nosto
Tapahtumat lista
Noutaja
Tiedotteet
Zone1
Title
Blog
Blog
Video
Blog
Blog
Static social
FB + text